Iltalehti uutisoi 21.10.2019 kansalaisten avohakkuita koskevasta aloitteesta, joka koettiin tunteita herättävänä ja joka meni eduskuntaan, mutta ei tästä huolimatta näyttäisi olevan menossa läpi. Lue artikkelistamme, mistä tässä aloitteessa oli kyse.
Esittelemme ensiksi aloitteen taustat sekä ne syyt, joiden nojalla avohakkuista haluttaisiin luopua. Tämän jälkeen esittelemme hankkeen vastustajien kannan, jonka mukaan tällaiseen hankkeeseen liittyy monia riskejä sekä ongelmia, joiden vuoksi hankkeen toteuttaminen laajamittaisena ja avohakkuiden täydellinen kieltäminen olisi ongelmallista ja riskialtista.
Aloitteen taustat
Aloitteen allekirjoitti reilut 60 000 kansalaista. Sen tavoitteena oli lainsäädännön muuttaminen, jonka johdosta avohakkuista siirryttäisiin valtion mailla menetelmiin, jotka suosisivat jatkuvapeitteistä metsänkasvatusta. Ideana tällaisessa kasvatusmenetelmässä on se, että näin metsistä löytyisi eri ikäistä puustoa ja että näistä puista poistettaisiin kerralla vain osa.
Lakialoitteella on asiantuntevat ja tunnetut taustavoimat. Esimerkiksi Greenpeacen, Suomen Luonnonsuojeluliiton sekä Luonto-Liiton asiantuntijoiden mielipiteet ovat vaikuttaneet lakialoitteen syntyyn. Näiden tahojen mukaan metsätalous, joka perustuu avohakkuisiin, kuormittaa sekä ilmastoa että vesistöjä. Samalla se aiheuttaa uhanalaistumisen vaaraa erilaisille lajeille. Ihmisten kannalta avohakkuilla on retkeilymahdollisuuksia heikentävä vaikutus. Tällä hetkellä noin 1/4 Metsähallituksen omistamista maista kuuluu avohakkuiden piiriin. Tämä tarkoittaa noin 18 000 hehtaarin maa-alaa.
Aloitteen vastustus
Metsäteollisuus on vastustanut hanketta eikä se halua, että avohakkuut kiellettäisiin. Metsäteollisuuden tuotteet ovat tärkeä osa Suomen vientiä, minkä vuoksi myös tämä mielipide tulee huomioida ja sitä pitää punnita. Kartonki ja paperi olivat vuonna 2018 Tullin pitämien tilastojen perusteella maamme tärkein vientituote, joten ihan pienestä asiasta ei ole kyse.
Osa on sitä mieltä, että avohakkuiden kieltämisen seurauksena hakkuut levittäytyisivät kaksi kertaa nykyisen suuruiselle pinta-alalle. Tämä tarkoittaisi sitä, että hakkuualue olisikin jo noin 3 600 hehtaarin suuruinen. Näin saataisiin kerättyä yhtä paljon puuta kuin aiemmin. Hankkeen vastustajien mielestä näin toimimalla ei ainakaan parannettaisi luontomme monimuotoisuuden säilymistä.
Hankkeen vastustajat ovat olleet huolissaan myös siitä, kuinka uudet puusukupolvet jatkaisivat kasvuaan, jos käyttöön otettaisiin jatkuvapeitteinen metsänkasvatustapa. He ovat huolissaan pienemmän, alueille jätetyn, puuston elpymisestä. Hankkeen vastustajien mielestä avohakkuuttomaan metsänhoitoon liittyykin monenlaisia riskejä sekä ongelmia.