Merikotkaa, tuota taivaan kuningaslintua, on perinteisesti suojeltu, mutta nyt laji on jo niin runsaslukuinen, että eräät tahot haluaisivat päästä ampumaan näitä ylväitä kotkia. Kerromme tässä artikkelissa ajankohtaisesta paikallisuutisesta, joka liittyy merikotkien tilanteeseen ja joka herättää mielipiteitä puolesta ja vastaan.
Voisiko merikotkaa jo ampua?
Merikotkan tilanne oli jossakin vaiheessa kriittinen ja laji oli jopa vaarassa kuolla sukupuuttoon. Se saatiin kuitenkin pelastettua ja nyt sekä Ahvenmaalla että paikoitellen muuallakin Suomen saaristoalueilla laji on jo niin runsaslukuinen, että alueilla haluttaisiin aloittaa kotkanmetsästys. Merikotkaa voidaan pitää maamme luonnonsuojelun suoranaisena menestystarinana ja laji onkin saavuttanut tänä vuonna suorastaan ennätysmäisen pesimämenestyksen. Monen mielestä tuntuisikin ristiriitaiselta alkaa ampua merikotkia nyt, kun sillä menee näin hyvin.
Kotkanmetsästysinnon taustalta löytyy kuitenkin tietynlaista saaliskateutta. Merikotka nimittäin metsästää haahkoja, jotka kelpaisivat myös ahvenanmaalaisten omiin ruokapöytiin. Kevään haahkametsästys on ollut alueella perinteisesti suuren kansanhuvin laajuuden saavuttanut tapahtuma, joten kilpailijasta, eli merikotkasta, haluttaisiin alueella päästä edes osittain eroon.
Metsästyksen vastustus
WWF:ssa toimiva maamme merikotkatyöryhmän seurannasta vastaava Heikki Lokki kuitenkin pitää ajatusta merikotkien metsästämisestä täysin älyttömänä. Hän painottaa, että nykyisin nimenomaan metsästäjät pitävät merikotkakannan runsastumista yllä tarjoamalla niille esimerkiksi pienpetohaaskoja sekä tuotantoeläinten haaskoja. Lisäksi hän on sitä mieltä, ettei merikotkakantaa tulisi missään tapauksessa säädellä nykypäivänä ampumalla kotkia ja ettei tällainen luonnon tasapainon säätely ihmisen oman mielen mukaan kuulu tähän aikakauteen. Asiantuntijan mielestä ihmisen puuttumisella luontomme tasapainoon on harvoin hyviä seurauksia. On tärkeää ymmärtää luonnon luontaista kiertokulkua eikä puuttua siihen turhaan!
Historian saatossa merikotkan ampujalle maksettiin jopa tapporahaa, koska merikotkan ampuminen koettiin vahinkoeläimen hävittämiseksi. Näin toimittiin 1900-luvun alkupuolella. Lopulta kotkien ampuminen ja ympäristömyrkkyjen lisääntyminen johtivat siihen, että merikotka oli vaarassa kuolla sukupuuttoon ja sen suojelemiseksi oli ryhdyttävä toimiin. Olisi ikävää, jos nyt saavutetut tulokset valuisivat hukkaan ihmisen alkaessa taas metsästää merikotkia ja puuttua niiden luonnolliseen elämään kantaa harventamalla. Ihmisen huvitteluhalu ja suoranainen saaliskateus eivät saisi johtaa siihen, että ihminen alkaisi toimia omien halujensa johdattelemina aiheuttaen samalla vaaraa tälle upealle kotkalajille!